Putkisalon kartano – Rälssejä ja torppareita vuodesta 1582

”Siellä Parkuinmäen notkossa sijaitsee Putkisalon hovi. Putkisalon seutu on Rantasalmen vanhin asutuspaikka, se kun on kahden kalarikkaan järven Rauanveden ja Haukiveden välisessä salmessa. Tämä hovi on tottunut avaamaan ovensa, kun oikein suuria juhlia Rantasalmella on vietetty.”

Näin kirjoitti Helsingin Sanomissa 28. päivänä heinäkuuta vuonna 1929 opettaja, matkakirjailija ja toimittaja Ernst Lampen, Rantasalmen kirkkoherra Johan Kristian Lampenin ja hänen puolisonsa Selma Ottelinin poika. Hän kuvasi kirjoituksessaan Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n sodan Parkuinmäen taistelun muistomerkin paljastustilaisuutta ja sen yhteydessä Putkisalon kartanon Suuressa salissa pidettyjä juhlapäivällisiä. Salissa, joka hänen sanojensa mukaan on yhtä suuri kuin viiden huoneen huoneisto Helsingissä. Tämä Lampenin kirjoitus on pieni otos Putkisalon kartanon pitkästä historiasta, joka voidaan todentaa vuodesta 1582, siis liki 450 vuoden ajalta.

Putkisalon kartano on tänä päivänä toimiva maatila, jonka perusta on kolme tuotantosuuntaa: metsä- ja lammastalous sekä kasvinviljely. Näillä kolmella tuotantosuunnalla on satavuotiset perinteet kartanon toiminnassa. Verotietojen perusteella jo vuonna 1623 Putkisalon kartanolla oli Savon alueen suurin jopa 33-päinen lammaskatras. 1900-luvun alkupuolella kartanolla toimi lammassiitoskeskus, ja samalta ajalta olevat eri näyttelyissä saadut kunniakirjat kertovat, että lampaita on käytetty näyttelyissä jopa Viipurissa saakka. Kartanon laajat ja monimuotoiset perinnelaitumet ovat olleet viljelyksessä ja lehmien, hevosten ja lampaiden laiduntamisessa vuosisatojen ajan. Tänä päivänä laitumilla laiduntavat pääasiassa lampaat ja niiden karitsat.

Putkisalon kartanon isäntä- ja emäntälinja kuvastaa hyvin kartanon historian vaiheita. Isäntinä on ollut pääasiassa virkamiehiä, mutta myös joitakin sotilaita löytyy. Emännät pitivät kartanoa pystyssä, kun isännät olivat sotaretkillä ja kuolivat nuorina. Isäntä- ja emäntälinjaan voit tutustua tästä.

Kartanon rakennuskanta

Putkisalon kartanon rakennuskanta on mittava, yhteensä n. 30 rakennusta. Valtioneuvosto vahvisti 22.12.2009 Museoviraston laatiman esityksen Suomessa olevista kohteista, jotka luokitellaan ”Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.” Putkisalon kartano kuuluu tähän kategoriaan. Näin suuren rakennuskannan ylläpito on taloudellisesti mahdotonta ja siksi on noudatettava tarveharkintaa rakennusten ylläpidon suhteen. Kartanon tilakeskus käsittää 17 rakennusta.

Päätalo

Päätalo on tyyliltään klassistinen, yksikerroksinen, aumakattoinen sekä jäsennelty pilastereilla. Päätalon vanhimman osan rakennutti rykmentinkirjuri, asessori ja maaviskaali Samuel Johan Antell vuosina 1814 – 1817. Antell tuli Putkisalon isännäksi vuonna 1809 avioiduttuaan tilan silloisen perijän Maria Elisabet Kyander kanssa. Uusi päätalo piti rakentaa, koska perimätiedon mukaan venäläiset sotilaat polttivat edellisen päätalon samoin kuin muutkin tilan rakennukset Kustaa III:n sodan 1788 – 1790 aikana käydyn Parkumäen taistelun yhteydessä vuonna 1789, jolloin venäläiset kärsivät tappion ja joutuivat pakenemaan alueelta.

Pieni pytinki

1800 – luvun loppupuolella liikkuminen ei ollut helppoa eikä nopeaa, joten kyläilemässä saatettiin viipyä viikkojen jopa koko kesän ajan. Kartanolla tarvittiin lisätilaa vieraiden ja oman väen majoittamiseen. Henrik Ungernin leski Carolina Nykopp (1819 – 1890) rakennutti vuonna 1884 Pienen pytingin lisätilaksi kartanon tarpeisiin.

Talli

Talli valmistui vuonna 1856, minkä kertoo tallin katolla tuulen suuntaa näyttävä tuuliviiri. Henrik Ungern (1809 – 1873) rakennutti tallin 10 hevoselle. 1800- ja 1900- lukujen vaihteessa tilalla oli n. 10 työhevosta, yksi siitosori sekä varsoja. Koneet ovat maatilan töissä korvanneet hevoset ja tänään tilalla on kaksi suomenhevosta Sella ja Palome sekä kaksi ponia Titana ja Enni ensisijaisesti hoitamassa perinnelaitumia, mutta myös ratsastamista varten. Vuonna 2008 peruskorjattiin 152-vuoden ikäinen talli lammastalouden käyttöön.

Väentupa eli työtupa

Väentupa, jota myös työtuvaksi kutsutaan, on rakennettu 1930-luvulla samalla paikalla sijainneen ja puretun rakennuksen tilalle. Väentuvassa on asunut mm. siirtolaiset, tarkastuskarjakot, jotka kulkivat talosta taloon ottamassa maitonäytteitä sekä kartanon karjakot, puuseppä, tallimestari ja työnjohtaja.
Väentupa on ollut monenlaisessa käytössä. Se toimi 1900 – luvun alkupuolella myös postin jakelupisteenä. Saaren kaikkien talojen posti tuotiin väentuvan pöydälle, josta jokainen kävi hakemassa omansa. Väentuvan yläkerrassa asunut karjakko piti saaren lapsille sunnuntaisin pyhäkoulua väentuvan tuvassa. Onpa 1900-luvun alkupuolella tuvassa pidetty myös kiertokoulua. Väentupa on ollut toisen nimensä mukaisesti myös työtupa, jossa isäntä jakoi aamulla päivän työtehtävät talon väelle sekä toiminut työväen taukotilana.

Väentupaa voi nykyisin vuokrata loma- ja kokouskäyttöön. Majoitustilaa on kymmenelle hengelle ja vuokraan sisältyy Haukiveden rannalla oleva rantasauna uimalaitureineen. Kokoustilana väentupa on sopivin noin 10 – 15 hengen tilaisuuksiin.

Puuliiteri ja huussit

Puuliiteri on rakennettu 1800-luvulla. Tuolloin kaikki lämmitettävät rakennukset lämmitettiin puilla, joten puita tarvittiin suuret määrät talven varalle. Tämä selittää puuliiterin 120 m2:n koon. Kartanon taloissa oli yhteen noin 20 lämmitettävää uunia, jotka pakkaspäivinä lämmitettiin aamuin illoin. Talossa oli erityisesti yksi piika, jonka tehtävänä oli uunien lämmittäminen, mikä oli kylminä talvipäivinä kokopäiväinen työ.

Puuliiteri peruskorjattiin 2012. Tällöin 1900-luvun alkupuolella pärekaton päälle asennetut sementtitiilet otettiin alas, puhdistettiin, maalattiin maitomaalilla ja ladottiin takaisin sekä rakennuksen puurakenteet vahvistettiin.

Nykyisin puuliiteri on saanut lempinimen ”kongressikeskus”, koska kuumina ja aurinkoisina kesäpäivinä siellä on viileää ja se on oivallinen paikka järjestää kokouksia ja koulutustilaisuuksia, joista on tullut osa kartanon tämän päivän toimintaa. Puuliiterin sisällä on myös 2016 rakennettu Putkisalon puoti maatilan tuotteille tilalta tapahtuvaa suoramyyntiä varten.